Masennuksen tunnistaminen Mistä voi tietää, että on sairastumassa tai jo sairastunut masennukseen? Kuinka nopeasti masennus kehittyy? Voiko masennusta arvioida itse, vai pitääkö kääntyä ammattilaisen puoleen? Miten voi erottaa normaalin mielialan vaihtelun masennussairaudesta? Miten lääkäri tai muu terveysalan ammattilainen tutkii, onko kyseessä masennus? Mitkä ovat masennuksen tavallisimmat oireet? Onko masentuneella olo jatkuvasti samanlainen, vai vaihteleeko se päivän mittaan? Voiko masennus ilmetä ruumiillisin oirein? Mitä eroa on ahdistuneisuudella ja masennuksella?   Mistä voi tietää, että on sairastumassa tai jo sairastunut masennukseen? Masennusjakson kriteerit ovat seuraavat (A, B ja C) A.  Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan B.  Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista (1-3) 1.  Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2.  Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka      ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3.  Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C.  Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita      on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä: 4.  Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5.  Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6.  Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai      itsetuhoinen käyttäytyminen 7.  Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka vo      ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8.  Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka      voi olla subjektiivinen tai havaittu 9.  Unihäiriöt 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy      painon muutos Kuinka nopeasti masennus kehittyy? Masennuksen kehittymisaikataulu on hyvin yksilöllinen. Erityisesti merkittävien elämäntapahtumien yhteydessä ilmenevä masennus saattaa alkaa muutaman viikon kuluessa, jolloin se on helpompi havaita. Pitkäaikaisiin kuormitustekijöihin liittyvä masennus puolestaan voi alkaa vaivihkaa ja pahentua jopa vuosien kuluessa, kunnes henkilö päätyy avun piiriin usein muiden aloitteesta. Joskus masennus voi myös olla luonteeltaan vaihteleva, esimerkiksi päivästä tai viikosta toiseen. Voiko masennusta arvioida itse, vai pitääkö kääntyä ammattilaisen puoleen? Kannattaa ilman muuta ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, esimerkiksi terveydenhoitajaan tai omalääkäriin, jos epäilee kärsivänsä masennuksesta. Pelkästään oman arvion varaan tilannetta ei ole syytä jättää, vaikka jo pelkkä ammattilaisen luo hakeutuminen voi tuottaa häpeän tai alemmuuden tunteita masentuneelle henkilölle. Kuitenkin on todettu, että lähes puolet masennuksesta kärsivistä jää asianmukaisen hoidon ulkopuolelle ja toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset osaavat koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tunnistaa masennuksen ja siihen liittyvät riskitekijät. On myös huomattava, että oman itsensä arviointi voi olla erityisen vaikeaa, kun kyse on masennuksesta. Miten voi erottaa normaalin mielialan vaihtelun masennussairaudesta? Masennus on normaali tunnetila samalla tavalla kuin suuttumus tai ilo. Tällöin masennuksen tunteelle on olemassa konkreettinen syy, joka voi olla jokin merkittävä pettymys tai menetys elämässä. Masennus normaalina tunnetilana on ohimenevä, tapahtumasta riippuen yleensä tunteja tai korkeintaan muutamia päiviä yhtäjaksoisesti kestävä. Kuten masennuksen kriteereistä ilmenee, yli kaksi viikkoa kestävä yhtäjaksoinen (päivittäinen) masentunut mieliala katsotaan mielialahäiriöksi nimeltään masennus. Joskus mielialahäiriöön voi liittyä nopeat mielialan vaihtelut, jolloin masennuksen kahden viikon yhtäjaksoinen kesto ei ole välttämätön. Miten lääkäri tai muu terveysalan ammattilainen tutkii, onko kyseessä masennus? Tilannetta arvioidaan ensin haastattelemalla. Asianomaisen oma kertomus voinnistaan on ensiarvoisen tärkeää tietoa, vaikka esitetyt kysymykset saattaisivat tuntua turhilta tai merkityksettömiltä. Masennuksen arvioinnissa käytetään erilaisia kyselylomakkeita, jotka asianomainen täyttää itse tai esimerkiksi lääkäri haastattelukysymysten perusteella. Tällaisten kyselymenetelmien on todettu antavan luotettavin kuva masennuksen esiintymisestä ja niitä voidaan käyttää myös toipumisen seurannassa. Mitkä ovat masennuksen tavallisimmat oireet? Yleisimpiä oireita, joita esiintyy yli 90 %:lla masentuneista ovat väsymys tai voimattomuus, keskittymisvaikeudet ja kiinnostuksen väheneminen asioihin. Muita hyvin tavallisia oireita ovat masentunut mieliala ja muutokset ruokahalussa. Onko masentuneella olo jatkuvasti samanlainen, vai vaihteleeko se päivän mittaan? Vakava-asteisessa masennuksessa mieliala on päivästä toiseen masentunut, eivätkä ulkoiset tapahtumat juuri vaikuta siihen. Lievemmässä masennuksessa oireet voivat vaihdella päivästä toiseen riippuen ulkoisista seikoista. Monet masennukseen sairastuneet kuvaavat mielialansa olevan kaikkein masentunein aamuisin. Voiko masennus ilmetä ruumiillisin oirein? Masennukseen liittyy usein ruumiillisia oireita, joista tavallisimpia ovat painon ja ruokahalun muutokset, vatsan ja rintakehän alueen erilaiset tuntemukset (ruuansulatushäiriöt, vatsakivut, hengenahdistus, rintakivut, sydämentykytys) sekä pään alueen ja niska-hartiaseudun kivut. Joidenkin masennukseen sairastuneiden on vaikea tunnistaa muutosta omassa mielialassaan. Ruumiilliset oireet voivat tällöin olla pääasiallinen vaiva. Mitä eroa on ahdistuneisuudella ja masennuksella? Masennus ja ahdistuneisuus liittyvät usein toisiinsa. Masennuksella tarkoitetaan mielialan laskua, voimavarojen vähenemisen tunnetta ja kiinnostuksen puutetta asioihin. Ahdistuneisuus voi ilmetä ruumiillisina oireina, kuten sydämentykytyksenä, hikoiluna, suun kuivumisena, käsien vapinana tai vatsanväänteinä. Ahdistuneisuus voi olla myös psyykkistä, paniikinomaista tunnetta, keskittymisvaikeuksia tai säpsähtelyherkkyyttä Olli Kampman LKT, psykiatrian erikoislääkäri -------- takaisin