Masennustalkoiden väestökampanja vauhtiin

 

Projektipsykologi Esa Aromaa, professori Erkki Isometsä ja tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck valmistautuivat luennoimaan masennuksesta- ja sen hoidosta Seinäjoella järjestetyssä Pohjalaiset masennustalkoot -kampanjan avauksessa. PAULI MÖRSKY

Päämääränä kehittää toimintamalleja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon

SEINÄJOKI Pauli Mörsky
Monia kansanterveyden uhkia kuten sydän -ja verisuonitauteja, diabetesta tai ylipainoisuutta on Suomessa ja muualla maailmassa pyritty vähentämään väestöön kohdistuvilla hankkeilla.
Nyt EU:n 16 jäsenmaata on kehittämässä eurooppalaista masennuksen ehkäisy- ja hoidonkehittämisverkostoa.
Hankkeessa on yhtenä jäsenenä Suomi, ja Pohjanmaalla on tämän vuoden tammikuussa käynnistetty hyvinvointihanke.
Pohjalaiset masennustalkoot -hanke järjesti Seinäjoella tilaisuuden, jossa avattiin masennustalkoiden väestökampanjaosio.
- Masennustalkoiden päämäärä on kehittää toimintamalleja masennuksen ehkäisyyn sekä hoitoon ja kuntoutukseen, sanoi hankkeen projektipsykologi, vaasalainen Esa Aromaa.
Hän korosti, että toimintamallien kehittäminen edellyttää yhteistä talkoohenkeä perusterveydenhuollolta, erikoissairaanhoidolta sekä kunnallisilta vapaaehtoisjärjestöiltä.
Yleisötilaisuuteen oli kutsuttu asiantuntijoiksi myös professori Erkki Isometsä kansanterveyslaitokselta, tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck Stakesilta, ylilääkäri Antero Lassila EP:n sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksiköstä ja psykologi Jyrki Tuulari Lapualta.
Pohjalaiset masennustalkoot pyrkii Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä laajaan masennuksen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen.
Hanke kestää vuoteen 2007.

Masennus vaikuttaa kansantalouteen

Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck kertoi, että tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi masennuksen osuuden työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspäivärahakausista lisääntyneen.
Yli 30 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä mielialahäiriön takia.
- Hoitamaton masennus rasittaa myös kansantaloutta. Suomessa menetetään sairauden vuoksi kymmeniä tuhansia miestyövuosia. Itse masennus sairautena ei ole lisääntynyt, mutta siitä johtuvat hoidot ja sairaslomat ovat kasvaneet huomattavasti, Wahlbeck sanoi.
Yhtenä ongelmana masennuksen hoitoon hän näkee asenteet.
Masennukseen liittyy usein häpeää, jolloin potilas ei uskalla kertoa tilanteestaan tai ei uskalla hakeutua hoitoon.
Tutkimusprofessori Wahlbeck tuo esille vielä meneillään olevan lähes 5 000 henkilön väestökyselyn, jossa kartoitetaan mm. pohjalaisten asennetta, kokemuksia, tietämystä ja suhtautumista mielenterveyteen.

Naisilla enemmän masennusta

- Masennukseen ei ole yksiselitteistä syytä. Nykyisin on todettu, että työelämässä ovat sosiaaliset suhteet ja kanssakäymiset lisääntyneet, joka kiireen ohella vaatii henkilöltä enemmän henkistä toimintaa kuin fyysistä. Tämä saattaa olla masennusta laukaiseva tekijä. Huomattavaa on, että naiset sairastavat masennusta kaksi kertaa enemmän kuin miehet, sanoi professori Erkki Isometsä Kansanterveyslaitokselta.
Kuluvan kevään aikana projektipsykologit Esa Aromaa ja Jyrki Tuulari käyvät maakunnan terveyskeskuksissa kartoittamassa tämänhetkiset resurssit ja masennuspotilaiden vastaanottokäytännöt.
Samalla etsitään niitä terveysasemia, jotka haluavat lähteä talkoisiin kehittämään omia tunnistus- ja hoitokäytäntöjään.
 

takaisin