Masennustilojen riskitekijät Mitä masennustilojen riskitekijöillä tarkoitetaan? Mitä tarkoittaa perinnöllinen alttius masennukseen? Miten perinnöllistä alttiutta sairastua masennukseen voi tutkia? Millaiset luonteenpiirteet voivat altistaa masennukselle? Voiko kasvuympäristön vaikutusta masennuksen syntymiseen arvioida ennakolta? Onko kasvuympäristön merkitys masennuksen riskitekijänä kaikilla samanlainen? Miten elämäntapatekijät vaikuttavat riskiin sairastua masennukseen? Mikä osuus ajankohtaisilla ihmissuhteilla on masennuksen synnyssä? Mitä tarkoitetaan masennuksen laukaisevilla tekijöillä? Millaiset seikat lisäävät masennuksen uusiutumisriskiä? Mitkä lääkkeet voivat aiheuttaa masennusta? Vaikuttaako ikä riskiin sairastua masennukseen? Voiko ruumiillinen sairaus aiheuttaa masennusta? Onko miehillä ja naisilla samanlainen riski sairastua masennukseen?   Mitä masennustilojen riskitekijöillä tarkoitetaan? Masennustilojen riskitekijöillä ymmärretään sellaisia biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, joiden on väestössä osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua masennukseen. Osa näistä vaaratekijöistä liittyy pitkäaikaiseen yksilölliseen alttiuteen sairastua masennukseen, osa on laukaisevia tekijöitä. Kohonneeseen masennustilan riskiin on yhdistetty erityisesti seuraavat tekijät: persoonallisuuden häiriöt tunne-elämän epävakaisuus itsetuntovaikeudet kuormittavat elämänmuutokset tai pitkäaikainen stressi läheisten ihmissuhteiden puute, menetys tai niissä ilmenevät ristiriidat vähäinen koulutus tai pienet tulot säännöllinen tupakointi, humalajuominen tai päihdehäiriöt pitkäaikaiset ruumiilliset sairaudet muut mielenterveyden häiriöt Mitä tarkoittaa perinnöllinen alttius masennukseen? Masennustiloihin on todettu liittyvän suvuttaista esiintyvyyttä, mikä on antanut aiheen selvittää niihin mahdollisesti liittyvien perinnöllisten alttiustekijöiden merkitystä. Tällä hetkellä ajatellaan, että perinnölliset tekijät selittävät masennustilojen esiintyvyyden vaihtelusta noin 40% ja ympäristötekijät loput 60%. Masennustiloihin liittyvät perinnölliset riskit ovat monimutkaisia, useaan eri perintötekijään liittyviä ilmiöitä, jotka todennäköisesti ovat erilaisia eri väestöryhmissä. Perinnöllinen alttius tarkoittaa, että perintötekijät voivat vahvistaa ympäristötekijöiden masennustilaa laukaisevaa vaikutusta yksittäisellä henkilöllä ja siten lisätä hänen elinaikaista riskiään sairastua masennukseen. Perinnöllinen alttius on merkittävä vaaratekijä erityisesti vaikea-asteisissa ja toistuvissa masennustiloissa. Miten perinnöllistä alttiutta sairastua masennukseen voi tutkia? Perinnöllisen alttiuden merkitystä masennustiloissa selvitetään erilaisilla tieteellisillä tutkimuksilla, joissa kohderyhminä ovat perheet, joissa on masennustiloihin sairastuneita jäseniä, kaksosparit, sekä masennuksen vuoksi hoidossa olleet. Näitä tutkimuksia tehdään Suomessa erityisesti Kansanterveyslaitoksella. Toistaiseksi ei ole olemassa eikä lähitulevaisuuden näköpiirissä tulossa sellaisia perinnöllisyyden tutkimusmenetelmiä, jotka soveltuisivat masennustilojen hoidon tai ennaltaehkäisyn tarpeisiin. Millaiset luonteenpiirteet voivat altistaa masennukselle? Masennukseen sairastuneiden henkilöiden joukossa on muita enemmän sosiaalisesti estyneitä, muiden hyväksynnästä riippuvaisia ja päätöksenteossaan epävarmoja sekä toisaalta pikkutarkkoja, itseään ja muita kohtaan vaativia persoonallisuuksia. Merkittävällä tavalla ihmissuhteita häiritsevä tunne-elämän epävakaus, ailahtelevuus ja äkkipikaisuus muodostavat riskin toistuvalle masennukselle. Voiko kasvuympäristön vaikutusta masennuksen syntymiseen arvioida ennakolta? Masennuksen puhkeamiseen myöhemmällä iällä voivat vaikuttaa lapsuudessa tai nuoruudessa koetut menetykset ihmissuhteissa, traumaattiset tapahtumat tai perheen ongelmat. Menetyksiä voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema tai vakava sairastuminen, vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtumat ovat poikkeuksellisia, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai onnettomuudet. Perheen ongelmista merkittävimpiä ovat päihdeongelmat ja perheväkivalta. Onko kasvuympäristön merkitys masennuksen riskitekijänä kaikilla samanlainen? Eri yksilöt reagoivat samanlaiseen kasvuympäristöön hyvin eri tavalla. Esimerkiksi saman perheen sisarusten kokemukset perheongelmista voivat olla hyvin erilaiset. Ihmiset ovat tunne-elämältään eri tavalla herkkiä ikäville ja odottamattomille tapahtumille. Myös lapsen tai nuoren ikä, jolloin ikävä elämäntapahtuma on koettu vaikuttaa sen merkitykseen masennuksen riskitekijänä. Miten elämäntapatekijät vaikuttavat riskiin sairastua masennukseen? Kuten muissakin sairauksissa, säännölliset ja terveet elämäntavat ovat yksi keino ehkäistä myös mielenterveyden häiriöiden syntymistä. Säännöllisen liikunnan (2-3 kertaa viikossa) on todettu vähentävän masennussairauden riskiä. Riittävä valon saanti pimeänä vuodenaikana voi ehkäistä vuodenaikoihin liittyvää masennusta. Väestötutkimuksissa kalan tai kalaöljyjen syöminen vähintään kolme kertaa viikossa näyttäisi liittyvän vähentyneeseen masennussairastavuuteen. Alkoholin suurkulutus tai humalajuominen lisää masennussairauden riskiä, samoin säännöllinen tupakointi. Mikä osuus ajankohtaisilla ihmissuhteilla on masennuksen synnyssä? Perhepiirissä esiintyvät päihdeongelmat, henkinen tai fyysinen väkivalta, psyykkiset häiriöt tai merkittävät ruumiilliset sairaudet voivat toimia masennuksen laukaisevana tekijänä. Tämä voi koskea yhtä hyvin lapsia, nuoria ja aikuisia. Ihmissuhteissa esiintyvät kuormitustekijät ovat usein vaikeasti tunnistettavia sen vuoksi, että ne ovat ehkä "aina olleet olemassa". Olosuhteet eivät ole välttämättä muuttuneet huonompaan suuntaan, vaan henkilön kyky sietää henkistä kuormitusta on ylitetty ja seurauksena on tällöin masennus. Mitä tarkoitetaan masennuksen laukaisevilla tekijöillä? Laukaisevat tekijät ovat sellaisia ajankohtaisia vaikeita elämäntapahtumia tai ihmissuhteissa olevia kuormitustekijöitä, jotka aiheuttavat henkilölle niin suuren stressin, että hän sairastuu masennukseen. Laukaisevia tekijöitä ovat esimerkiksi parisuhteen purkautuminen, työpaikan menetys tai sairastuminen ruumiilliseen sairauteen. Joskus masennuksen voi laukaista myös tavanomainen elämän muutostapahtuma, kuten lasten muutto pois kotoa tai eläkkeelle jääminen. Välittömien laukaisevien tekijöiden lisäksi masennuksen taustalla on useimmiten muita kuormitustekijöitä, jotka voivat käydä ilmeisiksi henkilölle itselleen toipumisvaiheen aikana. Millaiset seikat lisäävät masennuksen uusiutumisriskiä? Toistuva riski sairastua masennukseen voi liittyä perinnölliseen, suvuttain ilmenevään alttiuteen sekä persoonallisuustekijöihin, erityisesti epävakaaseen persoonallisuushäiriöön. Myös päihderiippuvuus lisää masennuksen uusiutumisriskiä, koska masennuksen hoitotulokset ovat päihderiippuvaisilla huonompia kuin muilla. Mitkä lääkkeet voivat aiheuttaa masennusta? Yleisesti käytössä olevista lääkkeistä masennusta voivat aiheuttaa verenpaine- ja rytmihäiriölääkkeinä käytettävät beetasalpaajat, sydämen vajaatoimintaan käytettävä digitalis, estrogeenivalmisteet eli naissukuhormonit, kortisoni ja vanhemman polven psykoosilääkkeet. Hormonivalmisteista myös anaboliset steroidit voivat aiheuttaa masennusta. Vaikuttaako ikä riskiin sairastua masennukseen? Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että masennus yleistyy iän mukana. Masennuksen esiintyvyys väestössä lisääntyy yli 45-vuotiailla. Myös vanhusväestössä masennus on tavallinen häiriö erityisesti ruumiillisiin sairauksiin liittyneenä. Toisaalta alle 30-vuotiaana alkanut masennus liittyy usein perinnölliseen alttiuteen ja myös riskiin sairastua myöhemmin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Voiko ruumiillinen sairaus aiheuttaa masennusta? Hyvin yleisiä sairauksia, jotka voivat aiheuttaa masennusta, ovat sydän- ja verisuonisairaudet, kuten sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila ja aivoverenkiertohäiriöt. Myös erilaisiin syöpäsairauksiin voi liittyä masennusta. Parkinsonin tauti saattaa aiheuttaa masennustilan. Masennus voi esiintyä erilaisiin hormonaalisiin sairauksiin, kuten kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen tai lisämunuaisten toimintahäiriöihin liittyvänä. Onko miehillä ja naisilla samanlainen riski sairastua masennukseen? Masennus on naisilla noin kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä. Arvioidaan, että 20 % naisista ja 10 % miehistä kärsisi vakavasta masennuksesta jossain elämänsä vaiheessa. Kaksi kolmesta masennuksen vuoksi hoitoon hakeutuvasta on naisia. Sukupuolten välisiä esiintyvyyseroja saattaakin osittain selittää miesten korkeampi kynnys hoitoon hakeutumiseen. Myös masennuksen oirekuva ja kehittyminen on miehillä ja naisilla hieman erilainen. Esimerkiksi masennussairaus yleensä edeltää päihderiippuvuuden syntyä naisilla, kun taas miehillä järjestys on useimmiten päinvastainen. Olli Kampman LKT, psykiatrian erikoislääkäri -------- takaisin